lauantai 13. joulukuuta 2014

Söpöilyä pojalle

Muutaman kerran olen kuullut, että pojalle on niin vaikea ommella ihania vaatteita, 
jos ei peruspertsaa halua tehdä. Se on osittain totta, mutta voi olla niinkin että silloin saa käyttää enemmän omaa luovuutta ja laittaa mielikuvituksen laukkaamaan. 
Tämä nyt ei ihan omakeksintö ole, mutta hauska se ainakin oli toteuttaa!


Tämä vei aivan mun sydämen! Tämä on tehty perus trikoista, en muista mistä olen ostanut ne. 
Aina ei tarvi siis olla kaikenmaailman hienouskankaita, joilla saisi näkyvyyttä. 
Valkoisen kohdan tein kaksinkertaisena, sillä valkoinen trikoo oli mielestäni aivan liian ohutta, 
olisipa siitä läpikin näkynyt..  
Silmät ja nenä on applikoitu. Siis paljon pieniä tilkkuja, liimaharsoa ja silitystä ja lopuksi tarkempaa ompelua. 



Raglansaumaan laitoin pandan korvat kiinni, ne saa siis lerpottaa muuten vapaana. 
Toiselle puolelle saumaan laitoin myös nepparit (ei kuvassa vielä), jolloin se on helpompi pukea lapsen ylle.


Takakappaleen tein pelkästä mustasta trikoosta. Hihansuihin laitoin kireän kantin, 
ettei hihat pääse lörpöttämään. Toivottavasti on tyytyväinen kummipoika (ja sen äiti ;D).


Huomattavasti kauemminhan tällaisen teossa menee, mutta tällä ratkeaa se ongelma jos lapsella on jo paljon vaatteita mutta ompeluhimo iskee. Tekee siis yhden vaatteen kerrallaan, missä täytyy suunnitella ja näpräillä ja näin tekemisessä menee vähän kauemmin. 

Joka jouluiset perinnekoristeet tästä lähtien.

Kokkolassa oli tänään joulumarkkinat. Käsitöitä kun arvostan, niin tuli ostettua muutama juttu. Punaisen pukin ohitin jo kerran, mutta pakko se oli palata takaisin hakemaan. Muutama pieni valkoinen lammaskin sujahti pussiin. Näin ne pääsivät joulun viettoon enkelin viereen. 
Hyvää joulun odotusta! :)
-Juulia-

perjantai 5. joulukuuta 2014

Jouluksi Jemmailua

Nyt tuli vihdoin itsellekin jotain jouluista valmiiksi. Hetken aikaa sai olla Verson Puodin punainen Jemma kaapissa odottelemassa joulua ja inspistä. Kaava on oma muokkaus kaupan paidasta. Alunperin olen piirtänyt sen imetyspaidaksi, mutta näppärästi se muokkaantuu perustunikaksi.



Jemma on ohkaista joustocollegea, samaa ihanaa kuin tämä virta. Kangasvaihtareissa lupasin suikaleen Jemmaa vaihtaa toiseen kankaaseen, joten hihoihin tätä ei riittänyt. Se ei haittaa sillä puna-valkoinen raitatrikoo sopii mielestäni tähän kaveriksi. Onhan nuo "taskutkin" raidallisia. Trikoon alkuperä taitaa olla EK:n palalaari.



 Leikkasin takakappaleen vähän pidemmäksi, niin pystyy pitämään leggareiden kans. Jätin koko tunikan hieman väljäksi, jotta rentous vaatteessa säilyy. Jälkeenpäin tuli mieleen,
että kaaritaskut sopisi tähän kivasti, mutta usein tulee vain vauhdilla leikattua ja surauteltua kun ompelurakoa ilmestyy. :)



 Kehystin mustalla kantilla pääntien, ettei nyt liian punainen vaate tule. Hihat jätin tarkituksella niin pitkäksi että kangas jää ruttuun. Eipähän ranteet jää paljaaksi, vaikka mitä tekisi.
Näihin myös kiristin mustan kantin, ettei pääse lörpöttämään käden yli.


Taakse laitoin valenappilistan koko selän matkalle. Ehkä olisi saanut olla muutaman napin verran lyhyempi, mutta olkoon näin. :)

Joululahjoiksi on valmistunut monen monta pehmoista pakettia, mutta niidet kuvat jätän tänne julkaisematta, ettei liian aikaisin paljastu. Muutama on vielä työn alla ja aloittamatta, mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä. :)

-Juulia-

tiistai 2. joulukuuta 2014

Tyynyliinasta mekko


Olin käymässä lapsuuskodissani ja äitini kanssa siivoiltiin kaappeja. Kukapa siitä tykkäis että on eriparia tyynyn- ja peitonpäällinen. Tämä Marimekon tyynyliina on joskus voitettu arpajaisista. Hieno on, mutta pussilakana puuttuu. Mielenpäällä on pyörinyt ne kuvat, mitkä olen nähnyt tyynypäällisestä tehdystä mekosta. Tämä sopi täydellisesti siihen!


Simppeli ja siisti!

 Todella helppoa ja nopeaa, vaikka joutuisi tekemään "sauma silloin, toinen tällöin" -tekniikalla. :) Ei juuri kaavojakaan tarvitse.


Alkutilanne, kanttinauha puuttuu kuvasta.

Silkkinauha toi nopeasti juhlailmettä mekkoon.

Kangasta jäi hieman poisleikatuista osista ja ajattelin tehdä neidin nukelle samanlaisen mekon. Satiininauhaa ei siihen riittänyt, mutta kangassoiro sai ajaa tämän tehtävän. Kiinnitin nauhan takakappaleeseen kiinni, jotta lapset eivät saisi sitä irti.

Pusu vauvalle <3

Satiininauhaa lähdin siis EK:sta ostamaan, mutta lähti sieltä vähän muutakin mukaan. Tämä jouluinen ja talvinen kangas, joka heti päätyi keittiön kapaksi. :)  Jospa sitä lunta nyt tulis myös ikkunan toiselle puolelle.


Nyt pikaseen jatkamaan ompeluksia, ettei kallisompeluaika mene hukkaan. Nimittäin neiti on päikkäreillä. :)

-Juulia-

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Joulumekko neidille

Tähän aikaan se on taas mielessä, joulukorttien postitus! Pitihän se mekko neidille ommella ennen kuvien ottoa. Kovin vähän on markkinoilla erikoisen ihania joulukankaita, odotukset olivat koreammalla. Kangas on HHKankaasta ostettu ohutta puuvillaa. Ommellessa en ollut lainkaan tyytyväinen tekeleeseen, mutta valmiiksi saadessa se oli todella ihana!


-
Kevyt ja rento päällä, eikä liikkumista rajoita.
Kaavaa minulla ei ollut, vaan otin sakset käteen ja leikkelin silmämääräisesti. Ajattelin samasta kankaasta jotain näyttävämpää lisätä, vaikka kyllä pelkät liivimekotkin ovat kivoja. Puuvillakaitaleen taitoin kaksinkerroin ja ja harvalla tikillä ompelin reunaan ja lankoja kiristäen sain nämä rypytykset olalle ja mekon helmaan.


Lisää kuvateksti


Niskaan laitoin valkoisen pitsivetoketjun. Aluksi silitin hyvn pienet soirot kaksipuolista liimaharsoa, jotta vetoketju pysyy hyvin paikoillaan ompelun aikana. Kannatti, sillä se todella helpotti asiaa.


Tonttulakkikin leikattu summassa, hyvin näyttää päähän sopivan.

Kielikin pyörähtänyt ympäri uutta hammasta tunnustellessa
Lopulliset kuvat otettu paremmalla kameralla, mutta kyllä näistä osviittaa saa millaisen mekon tyttö sai jouluksi. Näytti neitikin tykkäävän! Muutama jouluinen kangas vielä odottaa leikkaamattomana, ehkä niistäkin vielä jotain saadaan.

Hyvää ensimäistä adventtiä jokaiselle! :)

-Juulia

tiistai 25. marraskuuta 2014

Pisaroita syksyyn

Kerrankin minäkin olin nopea! Sillä kerkesin saamaan Verson Puodin Virta -joustocollegea. Kyllä siinä sydän jo pamppaili että häviääkö se ostoskorista, sillä tiesin että siellä on monta muutakin joka tätä tahtoo. :) Tämä on aika ohkaista collegea, mutta silti lämmittää enemmän kuin trikoo. Ennen tilausta ajatuksena oli että tästä teen leggarit itselleni. Ja niinhän niistä tuli.

Kaavat piirsin omien mittojen mukaan Mallikelpoinen-blogin mukaan ja kyllä, niistä tuli just sopivat!


Kangasta hieman jäi ja toki tuli mieleen, että neidille pitäisi tehdä jotain söpöä. Konttaavalle ne mekot eivät enään niin ole käytännöllisimpiä, joten tein tollaisen pitähkön paidan jossa on kaksinkertainen rypytetty hörselö alareunassa.



Lähiaikoina olen ottanut kaksoisneulan käyttöön. On minulla niitä laatikossa ollut, mutta äkkiseltään luulee että se on niin työlästä, toinen lanka, alalangan löysyttäminen, neulan vaihto.. Pakko sanoa että miksiköhän en aikaisemmin ole näitä ottanut käyttöön! Niin siistiä jälkeä tulee, nyt ne ovat vähän väliä käytössä! Raglansaumaan laitoin nepparit helpottamaan pukemista.








Lempparit tuli heti alkuunsa! Itselle yksivärinen yläosa ja neidille yksivärinen alaosa.



-Juulia-

perjantai 21. marraskuuta 2014

DIY yövalo makuuhuoneeseen

Kovin on pimeitä yöt kun maakin on ollut enimäkseen musta. Välillä yöllä tarvitsisi himmeää valoa, niin että näkee mutta muut eivät herää. Tämä yövalo on ollut työn alla jo jonkin tovin ja suunnitelmat ovat muuttuneen tekemisen myötä. Nyt se siis on valmis!

 
Kukkainen tapetti ei ole paras tuonne taakse, mutta valinnanvaraa ei juuri ole kun asutaan vuokralla.

Pohja on siis tehty kutomalla isoilla puikoilla ohutta paperinarua aina oikein. Tätä on nopea tehdä kun ei tarvitse mietiskellä tuleeko tasaista jälkeä, mitä epätasaisempi niin sitä eloisampi! Jos paljon kutoo niin kädet kuivuvat aikamoisesti karkeasta narusta.


Tausta on kovetettu erikeeper-vesi -seoksella. Styroksisen sydämen päälle on kieputettu avattua, punaista paperinarua. Nämä on kiinnitettu pienellä metallilangalla pohjaan. Valot on Ikeasta, patterilla tomivat. Itse siis voi vaikuttaa valon määrään, laittaako uuden vai jo osittain käytetyn patterin paikoilleen. :)

Onneksi livenä johdot eivät näy näin selvästi.





Korkealle kokeilin laittaa tämän, mutta katsotaan kauanko pysyy seinällä. Pikku neiti nimittäin heti näytti kiinnostuneen varsinkin punaisista sydämistä.

Hämärässä näytti kivalta!

Tämmöistä tällä kertaa :)

      -Juulia-

torstai 20. marraskuuta 2014

Alkukankeutta ja hoitoreppu tytölle

Ei se auta kuin kokeilla miten tämä toimii. Heti alkuun kamerasta oli loppumassa akku ja laturia ei sitten mistään. Vähän jo fiilikset laski.. Täytyy kai turvautua naapurissa asuvaan ystävään jos ei muuta. :)

Muistuttanee Fjällrävenin Kånken Miniä

Te tiedätte sen tunteen kun lähdette johonkin pienen lapsen kanssa. Käsilaukussa on vaipat, pullo, soseita, vaihtovaatteita jne. ja kun ollaan siinä kaupan kassalla niin pitäisi yhtäkkiä löytää se lompakko. Ugh. Inhottavista tilanteista sain idean tehdä tytölle oman hoitorepun.

Reppu on tehty Ikean paksulla puuvillalla ja se on vuoritettu Ikean mustalla puuvillalla. Repun kummallakin sivulla on omat vetskarit, joten repun luukun saa todella isosti auki. Edessä on tasku joka on tarkoitettu lähinnä neuvolakortille. Valmistuessaan huomasin että se on todella tilava! Mahtuu tarpeeksi varavaatetta neidille mukaan.
Kovin on hämäriä kuvia ja ruttuinen kuvauskohde. Parannusta tulossa..

Olkahihnat on kierrätysmateriaalia. Kantokahvoihin on tulossa vielä Kam-nepparit, jotta repun saa kätevästi vaunujen aisaan roikkumaan.


Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa lähde luistamaan! :)


                       -Juulia-

Blogin eloon herääminen

Moi! Huh! Nyt se tuli tehtyä, blogi nimittäin. Tämä on pyörinyt jo hetken mielen päällä. Toteutan tämän lähinnä siksi, että itselle jäisi muistiin, mitä sitä on tullut näperreltyä ja surauteltua. Toivottavasti ajanmyötä huomaisin myös kehityksen ja edistyksen. Ompelua en nimittäin ole harrastanut kovinkaan kauaa.. :)