lauantai 13. joulukuuta 2014

Söpöilyä pojalle

Muutaman kerran olen kuullut, että pojalle on niin vaikea ommella ihania vaatteita, 
jos ei peruspertsaa halua tehdä. Se on osittain totta, mutta voi olla niinkin että silloin saa käyttää enemmän omaa luovuutta ja laittaa mielikuvituksen laukkaamaan. 
Tämä nyt ei ihan omakeksintö ole, mutta hauska se ainakin oli toteuttaa!


Tämä vei aivan mun sydämen! Tämä on tehty perus trikoista, en muista mistä olen ostanut ne. 
Aina ei tarvi siis olla kaikenmaailman hienouskankaita, joilla saisi näkyvyyttä. 
Valkoisen kohdan tein kaksinkertaisena, sillä valkoinen trikoo oli mielestäni aivan liian ohutta, 
olisipa siitä läpikin näkynyt..  
Silmät ja nenä on applikoitu. Siis paljon pieniä tilkkuja, liimaharsoa ja silitystä ja lopuksi tarkempaa ompelua. 



Raglansaumaan laitoin pandan korvat kiinni, ne saa siis lerpottaa muuten vapaana. 
Toiselle puolelle saumaan laitoin myös nepparit (ei kuvassa vielä), jolloin se on helpompi pukea lapsen ylle.


Takakappaleen tein pelkästä mustasta trikoosta. Hihansuihin laitoin kireän kantin, 
ettei hihat pääse lörpöttämään. Toivottavasti on tyytyväinen kummipoika (ja sen äiti ;D).


Huomattavasti kauemminhan tällaisen teossa menee, mutta tällä ratkeaa se ongelma jos lapsella on jo paljon vaatteita mutta ompeluhimo iskee. Tekee siis yhden vaatteen kerrallaan, missä täytyy suunnitella ja näpräillä ja näin tekemisessä menee vähän kauemmin. 

Joka jouluiset perinnekoristeet tästä lähtien.

Kokkolassa oli tänään joulumarkkinat. Käsitöitä kun arvostan, niin tuli ostettua muutama juttu. Punaisen pukin ohitin jo kerran, mutta pakko se oli palata takaisin hakemaan. Muutama pieni valkoinen lammaskin sujahti pussiin. Näin ne pääsivät joulun viettoon enkelin viereen. 
Hyvää joulun odotusta! :)
-Juulia-

perjantai 5. joulukuuta 2014

Jouluksi Jemmailua

Nyt tuli vihdoin itsellekin jotain jouluista valmiiksi. Hetken aikaa sai olla Verson Puodin punainen Jemma kaapissa odottelemassa joulua ja inspistä. Kaava on oma muokkaus kaupan paidasta. Alunperin olen piirtänyt sen imetyspaidaksi, mutta näppärästi se muokkaantuu perustunikaksi.



Jemma on ohkaista joustocollegea, samaa ihanaa kuin tämä virta. Kangasvaihtareissa lupasin suikaleen Jemmaa vaihtaa toiseen kankaaseen, joten hihoihin tätä ei riittänyt. Se ei haittaa sillä puna-valkoinen raitatrikoo sopii mielestäni tähän kaveriksi. Onhan nuo "taskutkin" raidallisia. Trikoon alkuperä taitaa olla EK:n palalaari.



 Leikkasin takakappaleen vähän pidemmäksi, niin pystyy pitämään leggareiden kans. Jätin koko tunikan hieman väljäksi, jotta rentous vaatteessa säilyy. Jälkeenpäin tuli mieleen,
että kaaritaskut sopisi tähän kivasti, mutta usein tulee vain vauhdilla leikattua ja surauteltua kun ompelurakoa ilmestyy. :)



 Kehystin mustalla kantilla pääntien, ettei nyt liian punainen vaate tule. Hihat jätin tarkituksella niin pitkäksi että kangas jää ruttuun. Eipähän ranteet jää paljaaksi, vaikka mitä tekisi.
Näihin myös kiristin mustan kantin, ettei pääse lörpöttämään käden yli.


Taakse laitoin valenappilistan koko selän matkalle. Ehkä olisi saanut olla muutaman napin verran lyhyempi, mutta olkoon näin. :)

Joululahjoiksi on valmistunut monen monta pehmoista pakettia, mutta niidet kuvat jätän tänne julkaisematta, ettei liian aikaisin paljastu. Muutama on vielä työn alla ja aloittamatta, mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä. :)

-Juulia-

tiistai 2. joulukuuta 2014

Tyynyliinasta mekko


Olin käymässä lapsuuskodissani ja äitini kanssa siivoiltiin kaappeja. Kukapa siitä tykkäis että on eriparia tyynyn- ja peitonpäällinen. Tämä Marimekon tyynyliina on joskus voitettu arpajaisista. Hieno on, mutta pussilakana puuttuu. Mielenpäällä on pyörinyt ne kuvat, mitkä olen nähnyt tyynypäällisestä tehdystä mekosta. Tämä sopi täydellisesti siihen!


Simppeli ja siisti!

 Todella helppoa ja nopeaa, vaikka joutuisi tekemään "sauma silloin, toinen tällöin" -tekniikalla. :) Ei juuri kaavojakaan tarvitse.


Alkutilanne, kanttinauha puuttuu kuvasta.

Silkkinauha toi nopeasti juhlailmettä mekkoon.

Kangasta jäi hieman poisleikatuista osista ja ajattelin tehdä neidin nukelle samanlaisen mekon. Satiininauhaa ei siihen riittänyt, mutta kangassoiro sai ajaa tämän tehtävän. Kiinnitin nauhan takakappaleeseen kiinni, jotta lapset eivät saisi sitä irti.

Pusu vauvalle <3

Satiininauhaa lähdin siis EK:sta ostamaan, mutta lähti sieltä vähän muutakin mukaan. Tämä jouluinen ja talvinen kangas, joka heti päätyi keittiön kapaksi. :)  Jospa sitä lunta nyt tulis myös ikkunan toiselle puolelle.


Nyt pikaseen jatkamaan ompeluksia, ettei kallisompeluaika mene hukkaan. Nimittäin neiti on päikkäreillä. :)

-Juulia-